Mitä tehdä, kun ihmiset eivät enää kykene yhteistyöhön omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan? Toisia ja heidän mielipiteitään ei haluta tai kyetä kuuntelemaan ja ymmärtämää. Kommunikaation taso laskee tahallisen väärinymmärtämisen, ivan ja silkan vihapuheen tasolle. Polarisaatio ja radikalisaatio lisääntyvät. Rauhanlähettiläsakatemiassa näitä yhteiskunnallisia ongelmia lähdettiin ratkaisemaan sovinnon, dialogin ja journalismin tarjoamilla työvälineillä. Erasmus+ -rahoituksella kehitetyistä koulutuksista syntyi sovinnon ja dialogin järjestämiseen erikoistuneet ryhmät.
Yhteiskuntaan mahtuu kerrallaan vain yksi tai kaksi yhteiskunnallista ongelmaa, jolla selitetään mahdollisimman monta muuta ongelmaa. Vuosien 2024-2025 vaihteessa se oli nuoret miehet, mutta mitä nuoret miehet itse ajattelevat asiasta? Dialogi työvälineenä radikalisaation ehkäisyssä -kurssilla perehdyttiin dialogiin ja radikalisoitumisen prosesseihin. Kurssin harjoitustyönä järjestettiin dialogi nuorille miehille. Aloite dialogi-koulutuksen järjestämiseen tuli Rauhanlähettiläsakatemian koulutuksiin osallistuneilta nuorilta. Yhtenä taustalla vaikuttavana tekijänä he kokivat mediassa syntyneet ilmiöt.
Journalismi voi ylläpitää ja vahvistaa osapuolten välillä olevaa väärinymmärrystä, epäluottamusta ja suoranaista vihaa. Journalismi voi myös auttaa ymmärtämään ja purkamaan niitä. Media-koulutuksessa perehdyttiin journalismin periaatteisiin ja haasteisiin sekä sotakirjeenvaihtajan työhön. Osallistujat oppivat rauhan- ja sovittelujournalismin tarjoamia työvälineitä. Parhaimmillaan journalismi auttaa ymmärtämään mistä maailmassa on kyse ja vahvistaa yhteisöjä. Tällöin myös edellytykset dialogin ja sovinnon tekemiseen paranevat.
Konfliktit ja riidat päätetään virallisesti rauhanneuvotteluissa, tuomioistuimissa tai sovitteluprosesseissa. Sen jälkeen edessä on kuitenkin vielä yksi vaikeimmista haasteista: miten jatkaa elämää rauhanomaisesti ja estää riidan tai väkivallan puhkeaminen uudelleen? Sovinto on työväline, jonka avulla yksilöt ja yhteisöt voivat vapautua menneisyyden taakasta ja rakentaa vihatonta, pelotonta ja vastakkainasetteluista vapaata tulevaisuutta. Sovintoa ei voi pakottaa, mutta sen mahdollisuuksia voi edistää ja sovintoprosesseja tukea.
Sovinto -koulutuksissa opittiin henkilökohtaisten ja kansallisten traumojen käsittelystä, historian ja kansallisten symbolien merkityksestä sekä sovinto-prosessien fasilitointia. Kouluttajana toiminut tutkimusprofessori Antti Pentikäinen muistutti sovinnon olevan työväline, joka auttaa tekemään kestävää rauhaa.
Rauhanjoukot voivat tukea paikallisten ristiriitojen ratkaisua
Koulutetut perustivat dialogi-ryhmän, jolla on valmiuksia tukea eri aiheisiin liittyvien ristiriitojen ratkaisemista eri puolilla Suomea. Erimielisyydet, ristiriidat ja konfliktit kuuluvat elämään eikä niissä ole mitään pahaa. Jos ne alkavat haitata rauhanomaista yhteiseloa tai syventää konfliktia, on niitä pyrittävä ratkaisemaan. Esimerkiksi ympäristöön liittyvät asiat kuten kaivokset ja tuulivoimalat aiheuttavat voimakkaita paikallisia ristiriitoja tai konflikteja. Dialogi on yksi työvälineenä niiden ratkaisussa. Setlementtiliitto lähti tukemaan tämän ryhmän työtä.
Sovintoprosessien tukemiseen pystyville osaajille on myös kysyntää niin meneillään olevien saamelaisten ja viittomakielisten totuus- ja sovintokomissioiden takia, että esimerkiksi venäjänkielisten keskuudessa. Sovinnon ympärille syntyikin myös oma ryhmä, mutta sen tueksi ei ole vielä löytynyt kiinnostunutta organisaatiota.
Rauhanlähettiläsakatemiassa on tulevaisuuden haaveena kouluttaa ”rauhanjoukkoja”, jotka kykenevät tukemaan paikallisten riitojen ja konfliktien ratkaisua fasilitoimalla dialogin ja sovinnon prosesseja.
Lue lisää
Tutustu Sovinto ja rauha Suomessa -kurssiin
Tutustu Dialogi työvälineenä – radikalisaation ennaltaehkäisyssä -kurssiin
Hanketiedot
Hankekausi: 1.5.2023 – 31.3.2025
Rahoitus: 24.2401 €
Koordinaattori: Rauhanjärjestö Suomen Sadankomitea ry.
Kumppanit: tutkimusprofessori Antti Pentikäinen (George Mason yliopiston Carter Schoolin Mary Hoch Center for Reconciliation), Historioitsijat ilman rajoja, Tampereen seurakuntayhtymä, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, STEP-koulutuskeskus, Setlementtiliitto, Poikien talo, Vuolle Setlementti
Rahoittaja: Erasmus+ KA154 Nuorten osallistumishankkeet
Osarahoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta. Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Suomessa Erasmus+ -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa kansallinen toimisto Opetushallituksessa.
